Vanhakaupunki 
Tallinnan vanhakaupunki on vuodesta 1997 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon. Tallinnan vanhankaupunki on arvokas etenkin siksi, että sen keskiaikainen miljöö ja rakenne ovat säilyneet meidän päiviimme saakka, kun ne muista Pohjois-Euroopan pääkaupungeista ovat jo kadonneet.
Tallinna on yksi koko Euroopan parhaiten säilyneimmistä keskiaikaisista kaupungeista. 1000 – 1400-luvuilla muotoutuneet tonttien rajat ja katuverkosto ovat edelleen olemassa lähes muuttamattomina.
Tukevat puolustuslinnoitteet ovat suojanneet vanhaakaupunkia sodan tuhoilta ja vallitseva rakennusmateriaali kivi on pitänyt pintansa tulipaloissa. Kaupungissa ei myöskään ole suuria uudisrakennuksia, jotka jättäisivät vanhan varjoonsa tai rikkoisivat tyylin.
Kaikki merkittävimmät keskiajalta periytyvät edustus- ja sakraalirakennukset sekä monet kaupunkilaisten ja kauppiaiden asunnot aittoineen ja varastoineen ovat säilyneet muuttumattomina.
Keskiaikaa, tarkemmin ajanjaksoa 1400-luvun alusta 1500-luvun puoliväliin voidaan pitää Tallinnan kehityksen kulta-aikana. Tallinna kuului hansakaupunkien liittoon ja sillä oli vaikutusvaltainen asema Itämeren alueella. Taloudellinen mahti kaipasi puolustusrakennelmia ympärilleen, jolloin avautui mahdollisuus luoda myöhempien aikojen arkkitehtuurin helmiä ja taideaarteita.
Keskusta 
Kadriorg
Väliaikaiseksi kesäasunnoksi tarkoitetun palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, joka myöhemmin keräsi kuuluisutta suunnittelemalla Peterhofin linnan. Kerrotaan, että ensimmäiset kivet Kadriorgin linnan alusmuuriin muurasi tsaari henkilökohtaisesti.
Nyt Kadriorgin barokkilinnaa isännöi puolestaan Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma. Kokoelma koostuu yli 900 länsieurooppalaisesta ja venäläisestä maalauksesta 1500 – 1900-luvuilta, 3500 graafisesta teoksesta, yli 3000 veistoksesta, pienoisplastiikasta sekä 1600 taideteollisesta esineestä (historialliset huonekalut, posliini, lasi yms.) Siellä järjestetään myös konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja vastaanottoja.
Palatsin taakse jäävä ns. yläkukkatarha on äskettäin entisöity 1700-luvun mallin mukaan ja on kesäisin avoinna vierailijoille.
Kahvila ja myymälä ovat avoinna museon aukioloaikoina. Museo on suljettu virallisten vastaanottojen aikana.
Pirita
1900-luvun alussa merenranta-alue Pirita alkoi kehittyä ulkoilu- ja uimarantakohteeksi.
Ja yhä edelleen tallinnalaiset tulevat vapaa-ajallaan mieluiten juuri Piritalle uimaan, rannikolle, puistomaisiin mäntymetsiin ja Piritanjoen alkulaakson maalauksellisiin maisemiin. Alue on ihanteellinen aktiiviseen lomanviettoon. Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan maat sijaitsevat molemmin puolin Piritanjokea jokea. Puutarhan lähellä sijaitsevat niin Metsakalmistun hautausmaa kuin Tallinnan tv-tornikin, jonka näköalatasanteelta 170 metrin korkeudesta avautuu näkymä koko kaupunkiin ja lähiseuduille.
Rocca al Mare
Museoon on koottu eri aikakausilta ja alueilta peräisin olevia maalaistaloja ja myllyjä sekä kirkko, koulu, kievari, sepän paja.
Tallinnan kartta. Avaa tästä
Loma Tallinnassa. Avaa tästä